73Healthin teknologialla diagnoosit etänä luotettavasti ja asiakaslähtöisesti

13-vuotias tyttö saapuu äidin kanssa yhteispäivystykseen. Potilaalla on kurkkukipua ja myös korvissa on jonkin verran kipua. Oireet alkoivat nopeasti aamusta ja olo on huonontunut iltaa kohti. Kuumettakin on 39 astetta ja nieleminen on vaikeaa. Hänellä ei ole mitään perussairauksia. Äiti on antanut tytölle jo kuumetta alentavaa lääkettä. 

Päivystyksessä on kova ruuhka ja potilaita on paljon. Potilas ohjataan sairaanhoitajan vastaanotolle. Sairaanhoitaja ottaa potilaalta sormenpäästä tulehdusarvon, joka on kohonnut (CRP 75). Lisäksi sairaanhoitaja ottaa potilaalta nielunäytteen, jonka perusteella tytöllä on streptokokkibakteerin aiheuttaman nielutulehdus eli angiina. 

Sairaanhoitaja kuitenkin haluaa varmistaa lääkäriltä hoidon, mutta koska päivystyksessä on kova ruuhka, hän konsultoi lääkäriä etänä. Hoitaja avaa etävastaanoton lääkärille, joka on fyysisesti 450 kilometrin päässä. Hoitaja käyttää eEVA-etädiagnostiikkalaitteita ja lääkäri näkee reaaliaikaisesti tutkimustulokset: happisaturaatio on normaali 99%, pulssi on kohonnut 95/min. Verenpaine on normaalitasolla 118/70 mmHg ja lämpötila korvasta on 39.2 astetta. 

Hoitaja tutkii potilaan kurkun käyttämällä valolla varustettua tutkimuskameraa, jossa on automaattinen tarkennus. Lääkäri näkee tutkimuskameran kuvan. Nielussa on reilusti turvoksissa olevat risat sekä niissä vaaleita peitteitä. Hengitys kulkee normaalisti. Kitakaari on symmetrinen eikä lääkäri näe merkkejä nielupaiseesta. Tyttö pystyy myös avaamaan suunsa kohtalaisen hyvin. Seuraavaksi hoitaja laittaa päälle digitaalisen otoskoopin ja tutkii potilaan korvat. Lääkäri näkee reaaliaikaisesti tärykalvot ja korvakäyvät. Korvissa ei ole tulehduksen merkkejä.  

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta ensin sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydänäänet ovat siistit ja normaalit. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle ja myöskin hengitysäänet ovat täysin normaalit. 

Lääkäri arvioi, että kyseessä ei ole muuta huolestuttavaa ja hoidettavaa, kuin streptokokin aiheuttama nielutulehdus ja määrää tytölle lääkityksen. Äiti ja tyttö ovat tyytyväisiä, koska he pääsivät nopeasti sairaanhoitajan vastaanotolle ja lääkäri pystyi etädiagnostiikan avulla tekemään diagnoosin. Päivystyksessä säästyi lääkärin aikaa muille paikan päällä oleville lääkäriä tarvitseville potilaille. 

Potilas on 45-vuotias mies, jolla on ollut yskää ja nuhaa viikon ajan, ja nyt kuume on noussut 38 asteeseen ja vointi on huonontunut. Perussairautena on astma ja potilas on jo tuplannut astmalääkityksen, mutta siitä huolimatta henkeä ahdistaa. Hän on ottanut kuumetta alentavaa lääkettä.  

Potilas asuu 50 kilometrin päässä lähimmästä yhteispäivystyksestä. Paikkakunnalla on kuitenkin sairaanhoitajan akuuttivastaanotto. Potilas tulee sairaanhoitajan vastaanotolle. Sairaanhoitaja ottaa potilaalta sormenpäästä tulehdusarvon, joka on lievästi kohonnut. 

Sairaanhoitaja avaa etävastaanottoyhteyden eEVA-laitteistolla lääkärille, joka on fyysisesti 300 kilometrin päässä. Hoitaja käyttää eEVA-etädiagnostiikkalaitteita ja lääkäri näkee reaaliaikaisesti tutkimustulokset: happisaturaatio on hieman alentunut 93%, pulssi on jonkin verran kohonnut 90/min. Verenpaine on normaalitasolla 132/80 mmHg ja lämpötila korvasta on 37,8 astetta. Lääkäri havainnoi samalla koko ajan kuvan perusteella potilaan hengitystä ja vointia. Potilas pystyy puhumaan lauseita, mutta yskii herkästi ja hengitys on hieman työlään näköistä. 

Hoitaja tutkii potilaan kurkun käyttämällä valolla varustettua tutkimuskameraa, jossa on automaattinen tarkennus. Lääkäri näkee tutkimuskameran kuvan. Nielussa on jonkin verran punottelua, mutta ei ole peitteitä. Seuraavaksi hoitaja laittaa päälle digitaalisen otoskoopin ja tutkii potilaan korvat. Lääkäri näkee reaaliaikaisesti tärykalvot ja korvakäyvät, korvat ovat terveet. 

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta ensin sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydänäänet ovat siistit ja normaalit. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle. Hengitysäänissä on hieman rohinaa ja vinkumista uloshengityksessä. Syvempään hengittäessä potilasta alkaa myös yskittää. Lääkäri ohjeistaa hoitajaa antamaan potilaalle keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sovitaan uudesta yhteydenotosta 20 minuutin kuluttua, kun lääke on vaikuttanut. 

Hoitaja toistaa seurantavastaanotolla vitaalielintoimintojen tarkistuksen: happisaturaatio on noussut ja on 98%, verenpaine on pystynyt hyvänä 131/79 ja pulssi on laskenut 80/min. Potilas kertoo hengityksen olevan helpompaa. Stetoskoopilla kuunnellen sydänäänet ovat edelleen normaalit ja hengitysäänet ovat nyt siistit, rohinaa ja vinkumista ei enää ole ja hengittäminen näyttää myös normaalilta. 

Lääkäri tekee diagnoosin keuhkoputkentulehduksesta, määrää tarvittavat lääkkeet ja tekee niistä sähköisen reseptin sekä kirjoittaa potilaalle muutaman päivän sairaslomaa. Potilas on tyytyväinen, että hän pääsi nopeasti vastaanotolle eikä hänen tarvinnut lähteä ajamaan itse päivystykseen. Päivystyksessä säästyi lääkärin aikaa muille potilaille. 

48-vuotias mies on yhteydessä työterveyshuollon ajanvaraukseen, koska hänellä on ollut muutaman päivän ajan päänsärkyä sekä outoja tuntemuksia rinnalla. Työterveyshuollossa ei kuitenkaan ole vapaita lääkäriaikoja ja hänelle varataan aika hoitaja-avusteiselle lääkärin etävastaanotolle. 

Potilaalla on tälläkin hetkellä hieman päänsärkyä ja tunne, että sydän ”jättää lyöntejä välistä ja muljahtelee”. Hänellä ei kuitenkaan ole rintakipua eikä hengenahdistusta. Hänellä ei ole mitään perussairauksia eikä lääkityksiä. 

Hoitaja avaa etävastaanottoyhteyden eEVA-laitteistolla lääkärille, joka on fyysisesti 520 kilometrin päässä. Hoitaja käyttää eEVA-etädiagnostiikkalaitteita ja lääkäri näkee reaaliaikaisesti tutkimustulokset: happisaturaatio on normaali 98%, pulssi on kohonnut 82/min, mittarissa näkyy jonkin verran epätasaista sykettä. Verenpaine on koholla 170/104 mmHg. Lämpötila korvasta on normaali 36.2 astetta.  

Lääkäri haastattelee potilasta ja havainnoi samalla tutkimuskameran kuvan kautta potilaan yleisvointia ja puhetta. Potilas on asiallinen ja orientoitunut, vastaa kysymyksiin puhumalla täysiä lauseita hengästymättä.  

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydämestä ei kuulu sivuääniä, sydämen perussyke on tasainen, mutta on havaittavissa jonkin verran lisälyöntisyyttä. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle ja hengitysäänet ovat täysin normaalit. 

Sitten lääkäri ohjaa hoitajaa vielä tekemään pienimuotoisen neurologisen tutkimuksen, jossa katsotaan muun muassa silmien liikettä ja katsetta sekä aiheutuuko potilaalle tutkimuksessa esimerkiksi huimausta. Lisäksi tarkistetaan, onko nilkoissa ja pohkeissa turvotuksia sekä tuntuuko jalkaterissä pulssi normaalisti. Lääkäri pystyy tarkan tutkimuskameran avulla arvioimaan tilanteen hyvin etänä. 

Lääkäri arvioi, että kyseessä on todennäköisesti jo pidempään koholla ollut verenpaine ja hoitamaton verenpainetauti. Lääkäri tekee lähetteen laboratoriokokeisiin: sydänfilmi sekä verikokeet, joilla suljetaan pois muita sairauksia. 

Potilas on tyytyväinen, koska pääsi lääkärin lähivastaanottoaikojen puutteesta huolimatta nopeasti hoitajan vastaanotolle ja lääkäri pystyi etädiagnostiikan avulla tutkimaan hänet sekä tekemään lähetteet jatkotutkimuksiin. Potilas käy heti vastaanoton jälkeen laboratoriossa ja lääkäri soittaa hänelle vielä samana päivänä tuloksista. Sydänfilmissä näkyy verenpaineen aiheuttamaan kuormitusta, mutta ei mitään muuta vakavampaa. Verikokeet ovat kunnossa ja lääkäri aloittaa potilaalle verenpainelääkityksen, antaa myös elintapoihin liittyviä ohjeita sekä tekee seurantasuunnitelman. 

83-vuotisas nainen asuu yksin. Muisti pelaa hyvin ja hän selviytyy kohtalaisen hyvin arjesta, mutta liikkuminen on hidasta ja vaivalloista. Kotihoito käy hänen luonaan kahdesti päivässä. Perussairauksina naisella on sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja tyypin II diabetes, joihin kaikkiin on lääkitykset. Hoitaja huolehtii lääkkeiden ottamisesta aamuin ja illoin. 

Hoitajalla on kotikäynneillä mukana eEVA-diagnostiikkalaitteet siltä varalta, että pitää konsultoida lääkäriä. Aamun käynnillä naisella on jonkin verran huono olo, hän ei osaa sanoa, onko hänellä kuumetta. Potilaalla ei ole rintakipua, mutta hän oli aamuyöstä herännyt yskimään ja lisäksi on kurkkukipua. Hoitaja on ottanut sormenpäästä tulehdusarvon, joka on normaali-tasolla (CRP <8) 

Hoitaja avaa etävastaanottoyhteyden eEVA-laitteistolla lääkärille, joka on fyysisesti 15 kilometrin päässä. Lääkäri näkee reaaliaikaisesti tutkimustulokset: happisaturaatio on normaali 97%, pulssi on 78/min, verenpaine on 125/78 mmHg. Lämpötila korvasta on 37.8 astetta. Potilas on asiallinen ja orientoitunut, hengitys on hieman normaalia tiheämpää ja potilas on voipuneen oloinen. 

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydämessä on tasainen rytmi, sivuääniä ei kuulu eikä ole rytmihäiriöitä. Kaulavaltimoista ei myöskään kuulu poikkeavaa. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle ja hengitysäänet ovat normaalit, ei kuulu rahinoita eikä vinkumista. 

Hoitaja tutkii potilaan kurkun käyttämällä valolla varustettua tutkimuskameraa, jossa on automaattinen tarkennus. Lääkäri näkee tutkimuskameran kuvan. Nielussa on punotusta ja lisäksi näkyy hammasproteesit pois otettaessa ikenen ärhäkkä punotus. Potilaalta tarkistetaan lisäksi tutkimuskameraa hyödyntäen ihon kunto ja jalkojen mahdolliset turvotukset.  

Lääkäri arvioi perusvitaalitoimintojen olevan kunnossa ja todennäköisesti alkavan virusflunssan. Kuitenkin hammasproteesin aiheuttaman hankauksen ja ikenen tulehduksen vuoksi lääkäri päätyy aloittamaan antibioottihoidon ja suosittelee tiuhempaa kotisairaanhoitajan seurantaa. Sovitaan, että kotisairaanhoito käy lisäkäynnin päivällä ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä uudelleen.  

Potilas on tyytyväinen, koska hänen terveydentilansa pystyttiin määrittelemään etädiagnostiikan avulla eikä hänen tarvinnut lähteä kotoa lääkärille. 

28-vuotias nainen on yhteydessä työterveyshuollon ajanvaraukseen päästäkseen keskustelemaan univaikeuksista ja mielialastaan. Hän on kerännyt rohkeutta yhteydenottoon jo pitkään, mutta nyt parin yön nukkumattomuus ja jaksamattomuus romahdutti voinnin. Työterveyshuollossa ei kuitenkaan ole vapaita lääkäriaikoja ja hänelle varataan aika hoitaja-avusteiselle lääkärin etävastaanotolle. 

Potilaalla on ollut pitkään väsymystä, päänsärkyjä ja lisääntynyttä uniongelmaa. Muutamaan yöhön potilas ei käytännössä ole saanut nukuttua lainkaan. Työpaikalla on jonkin verran stressiä ja lisäksi on ollut parisuhteen haasteita. Hänellä ei ole mitään perussairauksia eikä lääkityksiä eikä hän ole käynyt vuosiin missään terveystarkastuksissa tai verikokeissa. 

Hoitaja avaa etävastaanottoyhteyden eEVA-laitteistolla lääkärille, joka on fyysisesti 520 kilometrin päässä. Hoitaja käyttää eEVA-etädiagnostiikkalaitteita ja lääkäri näkee reaaliaikaisesti tutkimustulokset: pulssi on koholla 95/min ja myös verenpaine on koholla 148/95 mmHg. Lääkäri haastattelee potilasta ja havainnoi samalla tutkimuskameran kuvan kautta potilaan yleisvointia ja puhetta. Potilas on asiallinen ja orientoitunut, mutta hänen olemuksensa on väsynyt ja alavireinen, kasvojen ilmeet ovat jähmeän oloiset ja potilas katselee paljon alaspäin käsiinsä.  

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydämestä ei kuulu sivuääniä, sydämen perussyke on tasainen. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle ja hengitysäänet ovat täysin normaalit. 

Sitten lääkäri pyytää potilasta vastaamaan mielialaa ja masennusoireita kartoittavaan kyselylomakkeeseen. Lääkäri valitsee lomakkeen omalta tietokoneeltaan ja näkee kysymykset tulevat potilaalle vastattavaksi hoitajan vastaanotolla tabletilla. Potilas vastaa kysymyksiin ja lääkäri saa kyselyn tulokset heti nähtäväksi. Lääkäri näkee kaikki valitut vastaukset ja pystyy pisteytyksen perusteella tekemään arvion potilaan mahdollisesta masennuksesta. Potilaan kohdalla arvio on keskivaikea masennus. 

Lääkäri diagnosoi haastattelun, oireiden sekä kyselyn perusteella potilaalle masennuksen, mutta tekee lisäksi lähetteen laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella väsymyksen ja masennuksen taustalta suljetaan pois elimellisiä sairauksia, kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkäri keskustelee potilaan kanssa lääkityksestä ja aloittaa hänelle unta parantavan ja mielialaa nostavan lääkityksen sekä muutaman päivän sairaslomaa. Lisäksi hän suosittelee työterveyshuollon kautta työterveyspsykologin käyntejä.  

Potilas on helpottunut, että pääsi lääkärin lähivastaanottoaikojen puutteesta huolimatta nopeasti hoitajan vastaanotolle ja lääkäri pystyi etädiagnostiikan avulla tutkimaan hänet sekä tekemään lähetteet jatkotutkimuksiin. Potilaalle varattiin aika laboratoriokokeisiin ja sovittiin uudesta vastaanottoajasta tutkimustulosten kuulemiseksi sekä voinnin seuraamiseksi. 

56-vuotias mies on käynyt työterveyshoitajan tekemässä määräaikaisessa terveystarkastuksessa. Hän työskentelee asentajana tehtaalla, jossa on erilaisia työhön liittyviä ja terveyteen mahdollisesti vaikuttavia altisteita: melua, kemikaaleja, käsiin kohdistuvaa tärinää ja hankalia työasentoja. Ennen hoitajan tarkastusta työntekijä on täyttänyt sähköisen terveyskyselyn sekä käynyt laboratoriokokeissa, jotka kuuluvat tarkastuksen sisältöön.  

Työterveyshoitajan tarkastus tapahtui työntekijän työpaikalla olevalla terveysasemalla; varsinainen työterveyshuollon kivijalkatoimipiste sijaitsee 45 kilometrin päässä. Tarkastuksessa mitattiin verenpaine, paino sekä tarkistettiin monia muita perusasioita liittyen terveydentilaan. Myös kuulo tarkastettiin tekemällä audiogrammi, jossa oli merkkejä kuulon heikentymisestä. Työntekijällä on ollut käytössä verenpainelääkitys sekä kolesterolilääkitys useamman vuoden ajan. Verensokerit ovat aiemmin olleet normaalit, mutta nyt laboratoriokokeissa verensokeri olikin koholla. Hoitaja ohjelmoi muutaman lisäverikokeen sekä sydänfilmin, jotka myöskin otettiin tehtaalla laboratoriohoitajan toimesta sekä varasi ajan hoitaja-avusteiselle työterveyslääkärin vastaanotolle. 

Työntekijä saapuu työpäivänsä aikana omalla työpaikallaan sijaitsevalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Hoitaja avaa etävastaanottoyhteyden eEVA-laitteistolla lääkärille, joka on fyysisesti 615 kilometrin päässä. Lääkäri on tutustunut etukäteen työterveyshoitajan tekemään kirjaukseen määräaikaistarkastuksesta sekä käynyt läpi tutkimustulokset. Verensokeritasot ovat sellaiset, että niiden perusteella työntekijällä on tyypin II diabetes. Myös kolesterolitasot ovat koholla lääkkeestä huolimatta. 

Hoitaja käyttää eEVA-etädiagnostiikkalaitteita ja lääkäri haastattelee potilasta ja havainnoi samalla tutkimuskameran kuvan kautta potilaan vointia ja puhetta. Potilas on asiallinen ja orientoitunut, vastaa kysymyksiin rauhallisesti hengästymättä. Korvat tarkistetaan kuulon alenemisen vuoksi. Hoitaja laittaa päälle digitaalisen otoskoopin ja tutkii potilaan korvat. Lääkäri näkee reaaliaikaisesti tärykalvot ja korvakäyvät. Korvissa ei näy poikkeavaa. Audiogrammissa on hieman alentumista korkeissa äänissä, joka sopisi melun aiheuttamaksi.  

Seuraavaksi hoitaja käyttää digitaalista stetoskooppia ja kuuntelee potilaalta sydänäänet. Lääkärillä on käytössä vastamelukuulokkeet ja hän näkee potilaan koko ajan, kun hoitaja käyttää stetoskooppia ja ohjaa hoitajaa vaihtamaan kuuntelupaikkaa klikkaamalla kuvaa ruudulla, klikkaus näkyy myös hoitajan tabletilla. Sydämestä ei kuulu sivuääniä ja sydämen perussyke on tasainen. Lääkäri vaihtaa seuraavaksi hengitysäänten kuuntelun päälle ja hengitysäänet ovat myös täysin normaalit. Sitten hoitaja tekee lääkäri ohjaamana joitakin lisätutkimuksia, joissa tarkistetaan muun muassa nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa. Lääkäri pystyy tarkan tutkimuskameran avulla arvioimaan tilanteen hyvin etänä. 

Lääkäri kertoo potilaalle uuden diagnoosin, mitä se tarkoittaa ja mikä on hoito sekä kirjoittaa reseptin verensokeria alentavasta lääkkeestä. Kolesterolilääkityksen annosta nostetaan. Laaditaan hoito- ja seurantasuunnitelma ja sovitaan kontrollikäynnistä. Kuulon osalta suositellaan henkilökohtaisia valettuja kuulonsuojaimia sekä kuulon seuranta sovitaan vuoden päähän. Tarkastuksesta laaditaan lausunto työantajaa varten, johon tulee kirjaus kuulonsuojaukseen liittyen. 

Potilas on tyytyväinen, koska pääsi lääkärille nopeasti ja diagnoosin tekeminen onnistui etädiagnostiikkalaitteiden avulla työpaikalla ilman sitä, että piti lähteä kauemmas.